Taiteen ja tieteen paikat

Latinan tiedettä merkitsevä sana scientia juontuu sanasta scio – 'minä tiedän'. Tietämisellä ja tieteellä on tunnustettu itseisarvonsa – pidämme tärkeänä sitä, että tietää. Sanakirjamääritelmän mukaan tiede tutkii todellisuuden ilmiöitä ja niiden välisiä suhteita sekä tuottaa jäsentynyttä tietoa niistä. Ihmisen kulttuurievoluutio ei kuitenkaan perustu vain tietoon - inhimilliseen maailmanhahmotukseen kuuluvat myös tunteet ja kokemukset. Tieteen rinnalla on siis taide. Mutta missä ovat taiteen ja tieteen paikat nyky-yhteiskunnassa? Tutkimusprofessori Marjatta Bardy alustaa keskustelua pohtimalla taidetta ja tiedettä rinnakkaisina tapoina hahmottaa todellisuutta.

Aikamme ihmiskuvat

Tehokkuus ja tuottavuus ovat aikamme ideaaleja. Mutta liittyvätkö ne enää vain työn organisoimiseen, vai onko kyseessä jo syvemmin sisäistetty inhimillisen olemassaolon tavoite? Onko talouden ja hallinnon ihmiskuva siis saanut meistä yliotteen? Entä mitä tehokkuus ja tuottavuus merkitsevät työelämän arjessa? Vieläkö työelämän paineissa on tilaa henkiselle vapaudelle ja itsensä toteuttamiselle? Keskustelun aluksi Jussi Vähämäki purkaa muuttunutta työnkuvaa ja johdattaa ajatukset lopuksi leikkiin ja taiteeseen.

Voiko taide purkaa pelkoja?

Muutos pelottaa – samoin muukalaisuus. Usein pelot ja ennakkoluulot rajaavat maailmaa meihin ja muihin. Pelot pitävät muutoksen loitolla. Voisiko pelkoja kuitenkin ajatella uudelleen taiteen kautta? Luova asenne kun usein edellyttää raja-aitojen yli loikkaamista. Keskustelun peloista, luovuudesta ja taiteesta avaa erikoistutkija, dosentti Pasi Saukkonen.

Taide kokonaisvaltaisen elämänhahmotuksen alueena

Työnjaoltaan erikoistuneessa yhteiskunnassa kansalaisia tarkastellaan toimialojen määrittämistä näkövinkkeleistä. Yhtäälle olemme terveydenhuollon asiakkaita, toisaalle opetustoimen tai oikeuslaitoksen, kolmanteen suuntaan kuluttajia. Ihminen viipaloituu sektorirajojen mukaan. Taide ja kulttuuri ei kuitenkaan tunnista toimialarajoja – sen materiaalina on elämä kokonaisuudessaan. Voisiko taide ja kulttuuri siten myös toimia kokonaisvaltaisen elämänhahmotuksen alueena? Ja voisiko se näin tukea hyvinvointia ja elämänhallintaa? Keskustelun pohjaksi Naomi Horlock kertoo kiinnostavasta hankkeesta Lancashiressä, jossa sovelletaan taidelähtöistä otetta työhön ongelmanuorien kanssa.